Itsensä vähättely on aihe, jossa olen mestariluokkaa. Varsinkin ollessani yksi peilin edessä tai sängyssä pimeässä. Sängyssä ei tarvitse olla edes yksin ja tekisi mieli väittää, että kaksin kohtaus vain pahenee. En ole tosin aivan varma. Siitä, että olen ollut kaksin sängyssä on aika kauan. Silloinkin kun oli kaksi, niin olin aika yksin. Siksi varmaan jäin kokonaan yksin.
Ei nimen pienessö alkukirjaimessa ollut kummastakaan kysymys. Se on aidosti typo, kirjoitusvirhe. Automaatti ei osaa laittaa isoa alkukirjainta shellin puolella. Paitsi tietysti sellaisissa tilanteissa, jossa ison alkukirjaimen käyttö on ehdottomasti kiellettyä ja rikkoo paikat. Tekniikka on viisaampi, ja ilkeämpi, kuin osataan ajatellakaan.
En korjannut sitä. Ehkä minun on helpompi viitata flemmingillä blogiin (tai mikä tämä onkaan) ja Flemmingillä itseeni.
Miksikö en vaihtanut sivuston nimeä? Samasta syystä kuin miksi laitoin alunperin oman sukunimeni paraatipaikalle. Olen aivan tolkuttoman huono keksimään nimiä. Sama päti lapsieni kohdalla. Lemmikit ovat aivan yhtä vaikeita, ellei jopa vaikeampia.
Kysymys oli, että mikä tulee olemaan flemmingin rooli. En tiedä, mutta toki minulla jokin näkemys on. Se, että realisoituvatko näkemykseni riippuu kahdesta asiasta: laiskuudestani ja että näkemyksilläni on taipumusta muuttua.
Mutta oletus on, että tänne ilmestyy
- blogitekstejä sen alkuperäisessä ajatuksessa: olla verkossa sijaitseva päiväkirjanomainen tuotos
- ajatuksia tai ajattelemattomuutta; ehkä siinä vaelletaan leikekirja-akselille
- muistikirja, joskaan en ole hahmottanut miten se eroaisi leikekirjasta
- arkisto ikivanhoille tuotoksille, jotka saavat tuntemaan myötähäpeää
Ehkä osa sisällöstä osuu vanhenevan miehen teinimäiseen luonneheikkouteen, sillä en ole milloinkaan löytänyt omaa rooliani enkä paikkaani. Jotakuinkin missään tai kenenkään kanssa.
Aika näyttää mihin flemming osoitteessa blogi.sekais.in päätyy. Tämä postaus on luonteeltaan pelkkä placeholder ja hävinnee pinon alimmaisena näkyvistä. Nopeammin tai hitaammin.
* * * * *
Olen aina tarvinnut elämässäni jonkin pakon, että saan asioita tehtyä. Minulla on vahva prokrastinaatio. Tänne rakennan pakon kirjoittamalla jotain aivan joka päivä (yhdellä varauksella: minulla täytyy olla sähköinen laite, jolla kirjoittaa, ja toimiva taivasyhteys siirtoa varten. Tuossa taisi olla kaksi varausta, mutta ne ovat samankaltaisia, joten menkööt).